These are goodbyes, or are they?
Viimeiset viikot meni kyllä niin keskittyessä loppujen harkkatuntien suorittamiseen ja vapaa-ajasta nauttimiseen, että kirjoittaminen jäi. Nyt parin viikon kotiutumisjakson jälkeen kykenee taas keskittymään olennaiseen. Tosiaan viimeisen kirjoituksen jälkeen lupailin kertoa kokemuksia synnäriltä. Me käyntiin Anskun kanssa tutustumassa kahden eri sairaalan synnytysosastoille. Toimintatavoiltaan ne ei juuri eronneet toisistaan. Mulle tuli yllätyksenä se, että jokainen tuleva äiti synnytti ilman minkäänlaista kipulääkitystä. Osa syy on resursseissa, mutta hoitaja kertoi sen myös liittyvän vahvasti kulttuuriin useiden äitien kohdalla. Heidän kulttuurissaan siis asia nähdään niin, että äidin tulee kestää synnytys ilman kipulääkitystä. Se kuvastaa äidin vahvuutta tuleviin koitoksiin ja sillä periaatteessa lunastetaan "oikeus tulla äidiksi". Toinen, mielestäni kevyesti ristiriidassa aikaisemmin mainitsemani asian kanssa on se, että äidit eivät saa pitää synnytyksen aikana